LISSUNMUSTAN J-PENTUJEN VAUVA-AIKA ...ja mitä kaikkea muuta silloin tapahtuikaan!

Pentujen syntymä
Joensuu - torstaina 2.3. Sannan piti tulla Fraain kanssa meille Hankasalmelle odotuksen viimepäiviksi, sillä odotimme pentueen syntyvän about 7.3. Fraai kuitenkin päätti toisin. 2.3. aamulla Sanna soitti vähän jälkeen seitsemän (outo aika olla valveilla molemmille!) "Mitä mä teen, Fraai petaa mun sänkyä? Uskalletaanko me vielä lähteä ajamaan teille?" Hetken mietinnän jälkeen päätettiin että se olenkin minä joka hyppää heti autoon ja ajaa Joensuuhun auttamaan synnytyksessä. Mutta juuri autoa startatessani sain seuraavan puhelun: "Nyt syntyi eka!" Kun kuulin että kaikki oli mennyt hyvin ja sujuvasti, totesin: "No, mä en sitten ehdikään sinne kun ne kaikki ovat jo syntyneet. Mutta tulen kuitenkin suorilla..." Ja niinhän siinä kävi, viimeisen syntymästä oli ehtinyt jo kulua puoli tuntia kun ennätin paikalle. Vielä ennen sisälle menoa toivoin, että Sanna ei olisi tunnistanut keltaisia pentuja oikein, mutta kyllä oli - kahdeksasta viisi on väriviallisia!


Tässä he ovat kaikki äiskän helmoissa muutaman tunnin ikäisinä!


8.3. Sanna nappasi näin mainion kuvan tytöistä nro 2 ja 8.


Keltainen poika oli kipeänä 9.-11.3. mutta iloksemme virkistyi ja kääntyi jälleen kasvuun.
Mutta sen jälkeen ilmeisistä vatsakivuista ovat kärsineet ja painoaan pudottaneet pikkutytöt eli 3 ja 6 ja lopulta koko pentue.


Hankasalmi - 11.3. hain lauman Joensuusta Hankasalmelle.
Autoon ja autosta lapsukaiset siirtyivät tyytyväisinä pesuvadissa pyyhe peittonaan.

Tämän kuvan otin autossa matkalla uudella kamerapuhelimellani. Enää pennut eivät ole pesuvadissa!


Välillä Fraaista tuntuu että koko pentujen tekeminen on "paskakeikkaa" ja se jättää osan siivoamisesta minulle...

Kuulumisiamme 14.3.2006

Ensimmäiset silmät pilkistävät! Tässä "5"

4-poika on jo saamassa painoaan takaisin mahaepidemian jäljiltä ja ylittänyt aiemman korkeimman lukemansa. Ja kuten kuvasta jälleen "näkyy" se on keltainen...

5-poika todistaa, että raitoja löytyy!

Sain hohtimenkokoisen ja -näköisen katseen, kun syytin Fraaia pihtariksi,
kun se makasi pentulaatikossa tiiviisti tissiensä päällä....

  2-viikkoisen kynnet...
 
...kaipaavat jo leikkaamista
 
mannekiineina neidit 7 ja 8.

16.3. tuli ikää 2 viikkoa ja Marjo-täti piteli kuvattavia:

	nti 7 etsi maitoa...
	hra 5 ulvoi uljaasti...
nti 6 oli mietteliäs...
	kylläpä kuvaaminen on väsyttää nti 8:aa...

jo 2-viikkoinen holsku osaa nukkua tassut taiteellisesti kohti taivasta!

  nti 7 pusuttelee...

Viikonloppuna 18.-19.3.2006

2-viikkoisena alkoivat huojuvat kävelyharjoitukset (nti 8)

nti 8 ruokailee hra 5:n kanssa

linssilude nro 8 allakantekijänä

neidit 6 ja 3 päiväunilla

hra 4:n niskaan ilmestyi patti!

  nti 8 unettavassa punnituksessa 20.3. "2" ja "5" jo yli kilon!

Hankasalmi --> Joensuu
Päädyimme Sannan kanssa siihen, että Fraai ja pennut palaavat Joensuuhun, koska Fraai alkoi päivä päivältä käydä levottomammaksi meillä, ja haukkui suut ja silmät täyteen vierailijoille, jouduin jopa pistämään hänet häkkiin jäähylle ja lantringiksi sumupullosta vettä silmille... Järkeilimme, että vieras ympäristö ja viisi muuta koiraa (vaikka ne eivät tulekaan pentujen kanssa samaan huoneeseen) on liian rankaa Fraaille. Katsotaan - ja toivotaan - että äityli rauhoittuu omaan kotiinsa palatessaan...

Sannan kuvia 21.-22.3.2006 Joensuussa
"2"   "4"   "5"   "5"   "6"   "8"  

Masi tappelupukarina
Masi tuli meille vaihdokiksi, jotta Fraailla on työrauha lastenhoidossa. Ja sitten kävi grande catastrophe. Kaikki Masin tuntevat taatusti uskovat, että Masi aloitti kuuden koiran joukkotappelun, jonka kunniaksi neljä käytettiin lääkärissä ja Rellan (joka meillä aina kerää pahimmat vammat itseensä, jopa silloinkin kun muut tappelevat tarhan ulkopuolella ja Rella on tarhassa!!) kanssa lääkäriinmenomatkalla valmistelin itesäni lopetuspiikin antamiseen, jos etujalka on sijoiltaan ja kappaleina. Järkeilin, että 10-vuotiasta ei aleta kipsailla... No, reikiä oli paljon, mutta toiveita näyttää olevan parantumisesta. Tappelu meni niin, että Merlijn isotteli Masille, joka nätisti komensi Merlijniä useasti, kunnes käämi kärähti ja Masi sananmukaisesti hyökkäsi hampaat irvessä Merlijnin päälle. Ajattelin että antaa pojan saada opetus, ja jatkoin tarhaa kohti laittaakseni tytöt tarhaan. Mutta silloin pojat vyöryivät tyttöjen päälle ja enempää en osaa mylläkkää eritellä. Gisse oli Topazen kanssa samassa hihnassa, sain Gissen pannasta irti ja kannoin tarhaan. Sitten kiskoin Jaden hännästä pois mylläkästä. Tässä vaiheessa pojat päättivät mennä jatkamaan tappeluaan nurkan taakse, kun akat häiritsivät. Kannoin Jaden tarhaan. Pojat olivat saaneet välinsä selviksi ja kipittivät nurkan takaa kaikessa rauhassa, Masi rehvakkaana edellä ja Merlijn nöyränä perässä. Tuuppasin Masin tarhaan ja raahasin verisen Merlijnin sisälle. Sitten takaisin ulos irroittamaan Topazea ja Rellaa. Homma oli kuitenkin jo selvinnyt, nappasin verisen Topazen tupaan ja taas ulos ihmettelemään hangessa kyyhöttävää Rellaa. Se oli kääritty Topazen hihnaan, mutta ei solmittu. Vasen etunen retkotti. Nostin Rellan autoon ja aloin asennella häkkejä, että sain muutkin mukaan. Rellaan ommeltiin jokunen tikki, Masille, Merlijnille ja Topazella annettiin antibiootit sille varalle että reiät alkaisivat tulehtua... Harmittava sattuma - jos pojat eivät olisi vyöryneet tapellessaan tyttöjen päälle, mitään isompaa ei uskoakseni olisi sattunut.

Rella roikottaa vasenta etustaan iltapissayrityksellä tappeluiltana. Puolitoista vuorokautta meni, ennen
kuin Rella onnistui kyykistymään pissalle ja isommat asiat se toimitti vasta 2 vrk kuluttua tappelusta.

Topaze etsii uutta kotia
Nyt kuitenkin olen päättänyt: Topaze etsii uutta kotia. Se nimittäin näyttää käyttävän jokaisen tilanteen hyväkseen päästäkseen Rellasta ohi arvoasteikossa, ja Rellahan ei periksi anna. Ja jos lopulta joutuu alistumaan, niin sittenhän Topaze alkaa haastaa Jadea. Kaikkien terveyden kannalta on parasta 1,5 vuoden yrittämisen jälkeen uskoa, että Topaze ei mahdu meidän laumaamme.

Fraain käytöksestä
Joensuusta on tullut viesti, joka osoittaa että ratkaisumme pentujen muutosta oli oikea. Tässä Sannan kertomus Fraain käytöksestä puolitutun ihmisen kanssa:
"Fraai on ollut rauhallinen ja ihan normaalisti käyttäytynyt. Nyt illalla kävi sitten täällä sellainen kaveri, jota Fraai on tavannut harvoin eikä ole alusta asti sen kanssa niin hyvin toimeen tullut. Kun avasin oven, Fraai kävi ihan normaalisti moikkaamassa tulijan ja meni sitten pentulaatikon luo ölisemään (ei haukkumaan eikä murisemaan vaan jotain.. ölinää). Ei tehnyt mitään kun tultiin siihen vierelle, jatkoi vaan ölinäänsä. Laitoin sitten koiran hetkeksi tohon portin taakse ja asettui siihen ihan nätisti ja hiljaa makaamaan. Asetuttiin pentulaatikon reunalle ja otettiin siitä pentuja syliin ja hetken istuttuamme käskin sitten Fraain takaisin koppaan. Makasi nätisti paikallaan, piti katseensa aika tiiviisti mun silmissä (en siis pyytänyt sitä), mutta epämukavan oloisesti vilkuili jatkuvasti vieraassa sylissä olevaa pentua. Rauhoittui siihen kuitenkin nopeasti ja oltiin pitkät ajat siinä normaalisti. Lopulta sitten jossain vaiheessa Fraai nousi ylös ja kävi nuolemassa Anna-Marilla olevaa pentua ilman mitään varomista. Loppuajan Fraai olikin sitten aivan kuin paikalla olisi ollut kuka tahansa sen hyvin tuttu kaveri."

Pentujen persoonat alkavat muodostua
24.3. Sanna kirjoitti:
"Kun Fraai ei ole laatikossa, pennut joko nukkuvat tai vetävät rallia ympäri seiniä. Ei mene pitkään kun ensimmäinen tulee ulos, vitospoika on osoittanut olevansa eniten raikkaan ulkomaailman perässä. :D Pennut örisevät ja hakkaavat himolla seiniä tai sitten muuten vaan rökittävät toisiaan. On hauska kun itse menee pentulaatikon reunalle niin melkein koko lauma hyökkää hirveällä rynnäköllä kohti ja sitten nuolemaan. Noi majavat (2, 7, 8) on innoikkaimpia tulemaan luokse, ykkönen ja nelonen hengailee siinä mukana, kolmonen ja vitonen istuskelevat rauhassa siinä liepeillä ja kutonen keskittyy taustalla syömään omia tassujaan.."
25.3. Sanna kirjoitti:
"Iloisia(?) uutisia! Ensimmäiset pennuista on sit yli laatikon. Olin juuri äsken kaatamassa Fraaille kuppiin piimää, kun huomasin että neiti ykkönen on juuri laskeutunut lattialle ja neiti seiska vyöryy kopan reunan yli. Viimeiseksi mainittu innostui vapaudestaan sen verran, että kusaisi samantien lattialle. Jeeee, tää on nyt tätä!"


26.3.
Pennut ovat alkaneet maistella kiinteää ruokaa, yllä nti 7 eli Jonda jauhelihan kimpussa.
Alla kuva hra 4:n eli Jelmerin niskasta eiliseltä - patti on poissa.


27.3.
Rella alkaa kuntoutua - tänä aamuna se tuli aidasta läpi ja konusi puoleen väliin yläkerran rappuja sanoakseen minulle hyvää huomenta. Aamulenkille se halusi ensimmäisen kerran muiden mukana, ja kävi tarpeillaan entistä syvemmällä metsässä. Kuitenkin, kun Marjo tuli käymään, Rella tuskin pääsi kävelemään hänen luokseen ;~)) - eli kyllä Rella edelleenkin osaa ottaa kaiken tarjolla olevan säälin vastaan!

Jo pari päivää Rella on päässyt sohvalle ja eilen se pääsi alaskin ihan omin avuin.
Kielen asennosta voimme päätellä, että olotila on jo melko normaali!

28.3.
Kuulumisia Joensuusta: "Tänään kävin kaupassa, ja kotiin tullessani koko laumasta oli lattialla rallia vetämässä noi pienimmät tytöt kolmonen ja kutonen. Kaikki muut ovat tähän mennessä tulleet vähintään kerran laidan yli paitsi kutonen, joten olin kyllä ylpeä että viimeinenkin oli löytänyt tiensä ulos! Jauhelihaa syövät kaikki nyt mielellään, olen pistänyt pennun kerrallaan lattialle ja kutsunut sitten syömään sitä kädestä. Ensimmäisen tarjotun palan jälkeen jokainen on tajunnut lähteä suunnistamaan ääntä ja kättä kohti."
 
Jinja & Justine (6&8) sekä Jonda & Jadele (7&3) Sannan kuvaamina

29.3. Ehdotin Rellalle, että kannattaisi pitää tassua ylöspäin että turvotus helpottaisi. Huolimatta närkästyksestään "...MULLA mitään suonikohjuja ole..." se suostuu pitämään tassua jopa tunninkin ylhäällä puhelinluettelopinon päällä.

1.4. Gisse kävi olemassa ROP Polvijärven näyttelyssä ja vierailimme pentujen luona:

pystybaari oli avattu!
 
Pojat tappelevat - ja sitten pyydetään anteeksi...

Jetske ja Jonda evästyksellä

Jinja unen rajamailla

6.4. Sanna kuvasi pentuja:

Joris


Jelmer


Jaantje


Jadele

 
Jetske

 
Jinja - Jonda


Justine

7.4. pennut muuttivat jälleen Hankasalmelle

Jaantje ja Jadele ovensuu-unilla häkissä

Kertookohan Jinja salaisuuksia Jadelelle...?

Tarvitseeko kysyä, kuka on pentueen isoäiti...?
   
Jinja - hyvin toipuva Rella - Jonda

Tuorein linssilude tuntuu olevan Jelmer:
   
Jadele & Jelmer       Jelmer & Jonda       Jinja & Jelmer

13.4. 6-viikkoiskuvia:
 
Joris-Jadele-Jaantje         Jinja-Justine-Jonda-Jetske-Jelmer

Eläinrääkkäysepisodeja, sanovat pennut:
 
13.4. Ensimmäistä kertaa ulkona!

 
14.4. käytiin suihkussa. Ensin liossa, sitten pestyinä mutta ei vielä kuivattuina.
 
Joris sai tyypillisen vesihelpulin, mutta lopulta kaikki nukkuvat!

Unikuvia:
 
Jonda nukkuu aidalla, Jinjaa harmittaa kun kaverit ovat simahtaneet.

15.4. pennuille laitettiin pannat:
- ja sekös harmitti vähän (tai oikeastaan paljon) jokaista...

..sinipannat eli Jonda ja Jelmer kimppakapsutuksella...
 
Jaantje & Jetske
 
Justine & Jinja

Pääsiäiskuvia:
 
Jadelen panta hukkuu karvoihin - Joris nukkuu...

Jinjasta tulee perheen ensimmäinen pystykorva!

Ja eläinrääkkäysepisodit senkun jatkuvat - pennut tatuoitiin 17.4.
Joris "uhrina"

19.4. näkymiä:
 
Unillaan Jonda, Joris, Jadele ja Jinja   Häkkiin vaihdettiin puhtaat myllättävät...
 
Korvajuttuja: Jadele   -   Jonda
 
Joris

20.4. pennut täyttivät 7 viikkoa:
Keppitarinoita
   
Jaantje kantaa - Jadele katsoo - Justine lienee suuruudenhullu
   
Kolme kertaa Jonda (huomaa keppi!), jota muka paleli hangeessa...
   
Palelti sitä Joriksenkin tassua - Jetske rapuilla turvassa - Justine hangessa
   
Pari istumalakkolaista eli Jelmer ja Jetske - Jinjaa ei palella!