Pitkäkarvainen muunnos on Hollannissa edellenkin harvinaisin muunnos hollanninpaimenkoirista. Vain Suomessa ja Norjassa pitkät ovat saaneet suuremman suosion kuin muut muunnokset. 1960-luvulla, jolloin rotua ei vielä juuri ollutkaan Hollannin ulkopuolella, pitkäkarvakanta on pelastettu muutaman jalostusyksilön avulla, ja mukaan on käytetty lyhytkarvoja. Nämä 1966 ja 1967 tehdyt muunnosristeytykset löytyvät kaikkien nykyisten pitkäkarvojen takaa. Tällöin luotiin rekisteröinteihin ns bijlage-järjestelmä, jolla osoitettiin koiran puhtausaste eli etäisyys lyhytkarva-esivanhemmasta. Lyhytkarvoja on risteytetty pitkiin jälleen 1988, 1992, 2001 ja 2002 pentue per mainittu vuosi.

lyhyt x pitkä = G0
G0 x pitkä = G1
G1 x pitkä = G2
G2 x pitkä = ilman liitettä normaalirekisterissä
G-koirien rekisterinumerot ovat Hollannissa muotoa NHSB-Bijl-G-(puhtausastenumero)-(rekisterinumero)

1984 risteytettiin pitkäkarvoihin myös kahden pentueen verran belgianpaimenkoira tervuerenia.
Tällöin luotiin jälleen uusi rekisteröintikäytäntö.

tervu x pitkä = F1
F1 x pitkä = F2
F2 x pitkä = F3
F3 x pitkä = F4
F-koirien rekisterinumerot ovat muotoa VR(numero) tai myöhemmin kun muitakin rotuja otettiin samanlaisen rekisteröinnin pariin VRHH(numero). Lyhenteet tulevat sanoista Verloopige Register ja Verloopige Register Hollandse Herdershond.

F4-koira voidaan erityisen jalostustarkastuksen kautta ottaa rotuun G0-koiraksi. Näitä tarkastuksia on järjestetty Hollannissa kolme kertaa ja Suomessa kerran. Luultavasti tarkastuksia ei enää tule, koska koirien jalostuksessa ollaan jo ohitettu F-sukupolvet. Ensimmäiset F-linjaiset pentueet ilman bijlageakin ovat jo olemassa. Rotuunottovalinta on ollut tiukkaa, kaikki koirat eivät ole koskaan läpäisseet G0-koiriksi, vaan ainoastaan rotutyypillisimmät on hyväksytty G0-koiriksi. Rotuunotettu F4-koira saa uuden rekisteripaperin ja sen rekisterinumero muuttuu muotoon NHSB-Bijl-G-0-(uusi rekisterinumero). Tämän jälkeen F-linjaisilla koirilla on käytävänään samat G:n puhtausasteet kuin lyhytkarvataustaisillakin.

Miksi sitten on tehty kaksi erilaista rekisteriä? Koska mukaan on risteytetty kahta eri koirarotua! Lyhytkavaisen kanssa luonne ja rakenne ovat samat, joten koirat pääsevät normaalirekisteriin nopeammin. Lyhytkarvageeni on dominoiva, joten kaikki G0-polven koirat ovat ilmiasultaan lyhytkarvaisia, mutta ne on rekisteröity pitkäkarvaisiksi, ja niitä ei ole käytetty jalostukseen lyhytkarvojen puolella (paitsi nyt Suomessa v. 2002 tehty yhdistelmä on rekisteröity lyhyiksi). G1-polvessa saadaan jo pitkiäkin, ja jos pentu on ilmiasultaan pitkäkarvainen, ei se enää kanna lyhytkarvageeniä. Toistaiseksi G1-polvesta on käytetty edelleenjalostukseen vain ilmiasultaan pitkäkarvaisia koira, jolloin kaikki G2-polven koirat ovat jo ilmiasultaan pitkiä.
Ainakin Suomessa ja Ranskassa koirat rekisteröidään ilmiasun mukaan, joten lyhytxpitkä -risteytykset saavat lyhytkarvaisen paperit. Ranskassa on syntynyt muutamia pitkäkarvoja lyhytkarvavanhemmista.

Englanninkielisillä 'Longhairworld' -kotisivuillani olen listannut kaikki lyhyt x pitkä -risteytykset sekä tervu x pitkä -risteytykset ilman bijlagea oleviin polviin asti, kuten myös tietämäni lyhytkarvavanhemmista syntyneet pitkäkarvat.



Jatka hollanninpaimenkoiran 'erikoisuuksiin' tutustumista katsomalla keltaiset koirat.